Слайд 1Герои Калевалы
Vladimir Fomin: Väinämöisen hauki
Слайд 2
Выбор героеы:
Мы решили остановить свой выбор на тех героях, изображение
или художественное воплощение которых по силам детям:
Вяйнямёйнен, Лоухи, Айно, Илмаринен,
Йоукахайнен, Лемминкяйнен, Антеро Випунен и Велламо.
Слайд 3Начало работы:
1. Детям были прочитаны или пересказаны отрывки из рун.
2. Дети самостоятельно перечитывали руны.
3. В учительской комнате был
подготовлен стенд с методическими рецептами.
Слайд 41. VÄINÄMÖINEN
Kalevalan runot 1–10, 16–21, 25, 37–50
Siitä vanha
Väinämöinen
alkoi soittoa
somasti
hauinruotaista romua,
kalanluista kanteletta.
(Kalevalan 41. runo, säkeet 17-20)
Kuva: Ateneum/Kalevalataidetta kouluille
Слайд 5Vaka, vanha Väinämöinen
- Kalevalan päähenkilö; suuri tietäjä, heimonsa johtaja, loitsija,
kanteleen soittaja
- Väinämöis-mielikuvat: alkumeren luoja, kulttuuriheeros, šamaanisankari, merisankari ja kosiomies
Kuva: Akseli Gallen-Kallela
Слайд 6 Väinämöinen valmisti kanteleen hauen leukaluusta ja kielet jonkin
Hiiden olennon hiuksista.
Soitto houkutteli niin ihmiset, eläimet kuin
jumalolennotkin kuuntelemaan.
Kaikki liikuttuivat kyyneliin.
Kuva:http://spiritboat.blogspot.fi/
Слайд 7Oppilaiden näkemys Väinämöisestä
- viisas, mutta myös pelottava
- monipuolinen
johtaja
- itsekäs, koska ei kestänyt pettymyksiä
- taitava sodassa
ja rauhassa, mutta ei rakkaudessa
Kuva:http://www.kirjastovirma.net/kuva-arkisto/asiasana/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen
Слайд 82. LOUHI
Kalevalan runot 1, 7, 10, 13–15, 18–22, 27, 30,
38, 40, 42, 45–47 ja 49
Louhi, Pohjolan emäntä,
sanan virkkoi,
noin nimesi:
- Sille työnnän tyttäreni,
sille lapseni lupoan,
joka sampuen takovi,
kannen kirjo kirjoittavi.
(Kalevalan 7. runo,
säkeet 339–344)
Kuva: Ateneum/ Kuvataidetta kouluille
Слайд 9Louhi, Pohjolan emäntä
- Louhi kuvataan noitana, jolla on suunnattomat taikavoimat.
-
Hän pystyy muuttamaan muotoaan ja vaikuttamaan säähän sekä auringon ja
kuun kulkuun.
Kuva: Kalevalan tarinat / Haavio, Martti - Lindeberg, Aleksander
Слайд 10- Sotaveneen tuhouduttua Louhi tekee veneen laidoista itselleen siivet ja
muuntautuu Kokko-linnuksi, joka pystyy kuljettamaan sotureita selässään.
- Louhi-nimen on tulkittu
viittaavan lentotaitoon.
Kuva: Akseli Gallen-Kallela
Слайд 11Oppilaiden näkemys Louhesta
- pelottavan ovela
- vallanhaluinen ja ilkeä vihamiehiään kohtaan
-
harvahampainen
- vankkanenäinen
- Väinämöisen vastavoima
Kuva: http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=442
Слайд 123. AINO
Kalevalan runot 3, 4 ja 5
”Parempi minun olisi,
parempi
olisi ollut
syntymättä, kasvamatta,
suureksi sukeumatta
näille päiville pahoille,
ilmoille ilottomille.”
(Kalevalan 4. runo,
säkeet
217–230)
Kuva: Ateneum/Kalevalataidetta kouluille
Слайд 13Aino
- Aino on Joukahaisen nuori, suloinen sisar, jonka Joukahainen kilpalaulannan
hävittyään lupaa Väinämöiselle vaimoksi.
- Aino kauhistuu suunnitelmaa ja hukuttautuu.
Kuva: http://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/a.php
Слайд 14- Väinämöinen yrittää kalastaa Ainoa, mutta saa saaliikseen vain erikoisen
kalan.
- Kun hän yrittää paloitella kalaa ruuakseen, kala hyppää veteen
ja kertoo olleensa Aino.
Kuva: Akseli Gallen-Kallela
Слайд 15Oppilaiden näkemys Ainosta
- Suomi-neidon perikuva
- pitkät, vaaleat hiukset
- nuori, kaunis
ja viaton
- veljensä juonittelun uhri
- aivan liian nuori Väinämöisen vaimoksi
Kuva: Albert Edelfelt
Слайд 164. ILMARINEN
Ilmarinen esiintyy yli puolessa Kalevalan runoista. Sampo:
Kalevalan runot 1, 7, 10, 15, 18–19, 38–39, 42–43, 45,
50.
”Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti.”
(Kalevalan 10. runo,
säkeet 409–416)
Kuva: Ateneum / Kalevalataidetta kouluille
Слайд 17- Ilmarinen kesytti raudan ja osasi takoa salaperäisen sammon.
- Hän
toimi Väinämöisen apuna ja luotettavana kumppanina kaikissa vaikeissa tilanteissa.
Слайд 18Oppilaiden näkemys Ilmarisesta
- tosi taitava ja luotettava
- viisas ja kekseliäs
-
rehellinen ja avulias
- vaatimaton
- sympaattinen
Kuva: http://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/a.php
Слайд 195. JOUKAHAINEN
Kalevalan runot 3 ja 6
"Ammun vanhan Väinämöisen,
lasken laulajan
ikuisen
läpi syämen, maksan kautta,
halki hartiolihojen."
(Kalevalan 6. runo,
säkeet 110–114)
Kuva: Ateneum
/ Kalevalataidetta kouluille
Слайд 20Nuori Joukahainen
- Joukahainen esiintyy itsevarmana tietäjänä, mutta joutuu Väinämöisen laulamana
suohon. Pelastuakseen pinteestä hän lupaa Aino-siskonsa Väinämöiselle.
Kuva: http://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/a.php
Слайд 21- Joukahainen suuttuu siskonsa kuolemasta, ampuu merta ylittävää Väinämöistä jousellaan
ja suistaa tämän mereen.
Kuva: Akseli Gallen-Kallela
Слайд 22Lemminkäinen / Ahti Saarelainen
- Kalevalan korea, punahiuksinen nuorukainen, jota tytöt
ja sodankäynti kiinnostivat.
- Lisänimitys ”lieto” viittaa sekä lempeyteen että kevytmielisyyteen.
Kuva:
http://virtuoosi.pkky.fi/suoma/sivut/kalevala.htm
Слайд 23- Lemminkäinen ryöstää Kyllikin, jonka kanssa solmii valan. Kun vala
raukeaa, lähtee Lemminkäinen kosimaan Pohjolan neitoa.
- Louhi antaa tehtäviä: Hiiden
hirven ja hevon pyydystämisen sekä tuonelan joutsenen ampumisen.
Kuva: http://kalevala.kuvat.fi/kuvat/Pirkko-Liisa+Surojegin+-+Lasten+Kalevala/
Слайд 24- Pyhän linnun, joutsenen ampuminen johtaa Lemminkäisen kuolemaan.
- Pojan äiti
huomaa harjan vuotavan verta ja ymmärtää poikansa kuolleen.
- Äiti haravoi
poikansa palaset ja kokoaa niistä Lemminkäisen mehiläisen meden avulla.
Kuva: R.V. Ekman
Слайд 25- Lemminkäisen äidissä on nähtävissä uskonnollisia piirteitä. Hänen pyyteetön toimintansa
kuvaa järkkymätöntä äidinrakkautta ja uhrautuvuutta.
Kuva: Akseli Gallen-Kallela
Слайд 267. ANTERO VIPUNEN
Kalevalan runo 17
- Antero Vipunen on maan alla
makaava vainaja, jättiläinen tai tietäjä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia
loitsuja.
- Väinämöiseltä puuttuu loitsusta kolme sanaa, jotka hän hakee Vipuselta.
Kuva: Rautaportti
Слайд 27- Väinämöinen menee Vipusen suusta vatsaan ja takoo siellä aiheuttaen
Vipuselle vatsakipua.
- Kivusta päästäkseen Vipunen kertoo puuttuvat sanat.
Kuva: Mythologies of the World Part 1: Finnish Myth
Слайд 28Oppilaiden näkemys Vipusesta
- valekuollut
- pelottava
- viisaudessa Väinämöisen tasolla
- elävien ja
kuolleitten välihahmo
Kuva: Tumetsu
Слайд 298. VELLAMO
Kalevalan runo 5
- Vellamo on hyvä ja arvostettu veden
emäntä, ”veen emonen”, joka asuu veden alla Ahtolassa puolisonsa Ahdin
kanssa.
- Hänellä on ”sininen lakki, kaislainen paita ja vaahtoinen vaippa”.
Kuva:http://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/a2_teh.php
Слайд 30- Ilmeisesti Vellamo auttoi kalansaaliiden saannissa. Hän pystyi nostattamaan aallot
ja vaikutti purjehdussäähän.
- Häneen on liitetty merenneidon piirteitä.
Kuva: Kalevala Koru
/ Vellamo
Слайд 31Ohjeita opettajalle:
1. Mielenkiinnon ja mielikuvituksen herättäminen.
2. Kalevalan hahmojen vaatetus: kuvat
vanhoista rautakautisista asuista tai kansallispuvuista.
3. Kuvattuna myös pelkästään esine tai
tilanne: esim. Väinämöisen kannel.
4. Toteutus: yksilö-, pari- tai ryhmätyö.
5. Työn koko ja malli: vapaasti päätettävissä.
Слайд 32Esimerkkejä työn toteuttamisesta:
Esimerkiksi seuraavat tekniikat:
Hahmoista varjokuvanäytelmä piirtoheittimen avulla, videointi.
Hahmoista animaatio.
Hahmo/hahmot
leiketyönä erivärisiä papereita leikkaamalla tai repimällä.
Värittämällä hahmo/hahmot liiduilla.
Слайд 33
Maalaamalla vesiväreillä tai peiteväreillä.
Tekemällä hahmosta paperinukke ja sille
erilaisia vaatteita ja päähineitä esim. Aino+kansallispuku, Väinämöinen+lakki.
Piirtämällä hahmo oppilaan
kehoa mallina käyttäen.
Hahmosta/hahmoista pilakuva.
Hahmosta/hahmoista hiilityö.
Oma profiili kalevalaisena hahmona.
Слайд 34 Kaivertamalla linolaatta ja vedostamalla se paperille.
Leikkaamalla monisteesta valmis
Kalevalan hahmo ja tekemällä tausta.
Valmiiseen taustaan Kalevalan hahmo/hahmot. Top-keskuksen
Kokoelmahuone: http://media.tkukoulu.fi/