Слайд 1PK «Alppiruusu»
Anna Hotulainen
MMS12CV
Слайд 2PK «Alppiruusu»
Olen ollut 4 viikkoa työharjoittelussa päiväkodissa «Alppiruusu». Päiväkoti sijaitsee
Helsingin Kalliossa, lähellä Linnanmäen huvipuistoa. Pieni ja kodikas päiväkoti on
paikka, jossa lasten on hyvä leikkiä yhdessä, kasvaa ja kehittyä harmonisesti sekä levätä leikkien välillä. Uudessa päiväkodissa painotetaan erityisesti lapsen sosiaalisten taitojen kehittämistä. Koska lapsi pystyy täysipainoisesti kommunikoimaan ympäröivän maailman kanssa ainoastaan kielen kautta, on puheen kehittäminen ja lapsen sanavaraston laajentaminen yksi olennaisimmista tavoitteistamme.
Kasvatusprosessissa aikuisesta tulee lapsen vanhempi kaveri toimintaleikeissä. Ohjaajiemme tunnuslause onkin: Auta lasta tekemään itsenäisesti!
Lapsen monipuolista kasvua tuetaan erilaisten mielenkiintoisten toimintatuokioiden avulla. Näitä ovat musiikki- ja liikuntatuokiot sekä tutustuminen taiteen tekemiseen.
Слайд 3Varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Alppiruusun toimanta-ajatuksena on tarjota laadukasta hoitoa
ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioivaa kasvatusta ja opetusta. Päiväkoti tarjoaa
englannikielen kielisuihkuun painottuvaa varhaiskasvatusta 1-6-vuotiaille, ja toimantakielinä ovat suomi ja englanti. Päiväkoti tarjoaa lapsille omaa äidinkieltä ylläpitävää opetusta sekä mahdollisuuden englannin kielen perussanasto ja fraasien oppimiseen ikä-ja kehitystason mukaisesti.
Päiväkoti arvopohja lepää sekä psyykkisen, fyysien että sosiaalisen turvallisuuden luomisessa lapselle, lapsuuden kunnioittamisessa ja päivittäisessä läheisessä kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa.
Varhaiskasvatuksessa muita tärkeitä arvoja ovat onnellisuus, yhteisöllisyys, rehellisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus. Tavoittena on että lapsilla olisi päiväkodissa mahdollisuus turvalliseen ja virkkeitä antavaan oppimisympäristöön, laadukkaseen pedagogiikkaan ja terveen itsetunnon kehittymiseen.
Слайд 4Varhaiskasvatussuunnitelma
Empaattisuus lasta kohtaan, lapsen kuuntelu ja kasvattajan aito
läsnäolo arjessa luovat pohjan kasvatusnäkemykselle. Lapselle annetaan rakkautta, lämpöä, syliä
minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiseksi.
On tärkeä tiedostaa, että lapsi toimii ja ajattelee tietyllä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeeminen sekä ilmaiseminen ovat tällaisia lapselle luontaisia tapoja toimia ja ajatella arjessa.
Слайд 5Leikkiminen
Päiväkodissa halutaan järjestää tilaa, aikaa ja rauhaa
leikille. Aikuisen tehtävänä on mahdollistaa lasten leikki joko yksin, ryhmässä
tai parettain, ohjata sitä tarvittaessa ja rikastuttaa leikkiä. Pitkäkestoisia leikkejä tuetaa siten, että lasten rakentamat leikkiympäristöt voivat jäädä paikoilleen pitemmäksikin aikaa arjen toimannan näin salliessa. Myös riehakkammille leikelle pyritään löytämään sellainen tila, ettei kukaan satuta itseään.
Слайд 6Liikkuminen
Lapset saavat mahdollisuuden liikkua säännöllisesti niin ohjatustikuin omatoimisesti,
ulkona ja sisällä, säällä kuin säällä. Periaattee on, että säästä
riippumatta ulkoillaan. Näin lapset saavat purkaa energiaa saaden raitista ilmaa. Samalla he oppivat, että ulos voi mennä, vaikkei aurinko paistaisikaan.
Puisto itsessään takaa hyvät perusliikuntamahdollisuudet (juoksu, kiipeäminen, ryömiminen). Lapset saavat harjoitella ja kehittää omassa tahdissaan karkeamotorisia taitojaan juosten, kiipeillen, hyppien ja tasapainoillen.
Слайд 7Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Musiikki auttaa lasta saamaan
elämyksellisia kokemuksia yhteisestä musisoinnista: mukana voi laulaa, vaikkei aina tietäisikään
niin tarkkaan, mistä lauletaan. Musiikki on lapselle luonnollinen ja elämyksellinen tie tutustua eri kieliin.
Tanssiminen on universaali tapa ilmaista itseään, sanoja ei tarvita, sillä keho ilmaisee tunnetiloja ja kokemuksia.
Kädentaitoja opeteltaessa (piirtäen, maalaten, muovaillen, askarrellen, leipoen) lasten mielikuvitus saa siivet alleen.
Слайд 8Leikkiminen
Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se
tuottaa heille syvää tyydytystä. Leikki on luonteeltaan sosiaalista, vertaisryhmä vaikuttaa
merkittävästi leikin kulkuun. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Kaikki, mikä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä.
Слайд 10Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
1-vuotias
- tutkii innolla ympäristöään ja
iloitsee omista taidostaan
- ei osaa vielä käsitellä vahvoja tunteitaan
- ei
kestä pitkiä eroja vanhemmistaan
- on altis tapaturmille ja tarvitsee johdonmukaisia kieltoja. Koti kannattaa järjestellä kuitenkin siten, ettei lasta tarvitse jatkuvasti kieltää
- on kiinnostunut toisista lapsista, mutta ei välttämättä osaa vielä leikkiä heidän kanssaan
- tarvitsee konkreettisia kieltoja, kuten «toisen kädestä ei saa ottaa lelua»
- osallistuu mielellän kotitöihin
Слайд 11 Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
2-vuotias
- itsenäistyy, tuo voimakkaasti
esiin omaan tahtonsa ja harjoittelee tunteiden hallintaa. Muun muassa nämä
asiat näkyvät uhmana
- tarvitsee rajoja, johdonmukaisuutta ja perusteltuja kieltoja
- haluaa tehdä itse (pukea, syödä)
-on minäkeskeinen ja tarkka omasta kehostaan ja siitä, miten häneen kosketaan (esim. neuvolassa)
- pelkää monia asioita (mörköjä, joulupukkia, roska-autoa)
- havaitsee, että on olemassa kaksi erilaista sukupuolta
- harjoittelee patalla käymistä
- kysyy usein «Mitä tuo on?»
Слайд 12Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
3-vuotias
- haluaa olla «iso» ja tehdä
itse
- matkii aikuisten puuhia, käytöstapoja, puhetyyliä, hellyyden osoittamista
- osaa
odottaa jo hetken vuoroaan ja jakaa leluja toisten kanssa
- harjoittelee anteeksipyytämistä
- leikkii mielikuvitusleikkejä, leikittelee kielellä ja sanoo sanoja tahallaan väärin
- voi opetella jo keräämään yhdessä aikuisen kanssa lelut pois Ieikin loputtua
- heräilee usein öisin (painajaisiin tai muuten vain)
- poika matkii usein isäänsä, tyttö äitiään
- kaipaa ikäisiään leikkikavereita
- kyselee, mistä vauvat ja hän itse ovat tulleet
- kysyy usein: «Mita varten?»
Слайд 13Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
4 -vuotias
- kyselee paljon ja
kaipaa perusteellisia selityksiä ympärillä oleville asioille
- käyttää mielikuvitusta ja
liioittelee mielellään
- ei erota aina, mikä on totta ja mikä kuvittelua
- rakastaa omia salaisuuksia ja leikkii mielellään piilossa aikuisilta («Ovi kiinni, tanne ei saa tulla!»)
- on varma itsestään ja kyvyistään, mutta myös hellyydenkipeä ja välillä "vauva"
- on kiinnostunut omasta kehostaan ja tyttöjen ja poikien fyysisistä eroista
Слайд 14Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
5- vuotias
- elää tasaista suvantovaihetta
- ei enää hermostu epäonnistumisista niin herkästi kuin pienempänä
- on
valmis hyväksymään pelien säännöt
- valikoi leikkikaverinsa usein sukupuolen mukaan
- eläytyy vahvasti roolileikkeihin, joissa pojat ovat maailman vahvimpia ritareita ja tytöt maailman kauneimpia prinsessoita
- pohtii kuolemaa, moraalia (mikä on oikein, mikä väärin), valehtelua ja esimerkiksi sitä, saako tavaroita ottaa ilman lupaa kaapista tai kaupasta
- pystyy kokemaan tervettä syyllisyyttä, jos tietää tehneensä jotain väärää
- rakastaa tarinoita ja on kiinnostunut myös menneestä ajasta (mitä tapahtui
viime kesänä)
- opettelee pöytätapoja, wc-hygieniaa, tervehtimista, kiittamistä ja puhelimessa asiointia
Слайд 15Näin lapsi kasvaa ja kehittyy
6-vuotias
-hakee rohkeasti sosiaalisia kontakteja, kertoo mielipiteitään
eikä tarvitse vanhempia mukaansa joka paikkaan
-mielialat vaihtuvat nopeasti
-
arvostelee vanhempiaan ja ihailee kavereitaan
- haluaa olla paras ja tehdä itse, vaikka ei vielä kaikkea osaakaan
- kasvaa nopeasti ja tuntuu taantuvan liikkeissään kömpelöksi
- tytöt leikkivät «tyttöjen» ja pojat «poikien» leikkejä
- vertailee itseään ja tekemisiään muihin
- erottaa jo toden ja kuvitellun
- saattaa ahdistua sodista ja onnettomuuksista, koska tietää, että ne ovat totta
- miettii tulevaisuutta: mitä työtä tekee isona, kenen kanssa menee naimisiin, montako lasta saa